Tundralla ja tunturissa elämään sopeutuneet eläimet joutuvat ahtaalle. Etelä-Suomeen voi levitä pysyvästi uusia eläinlajeja, joita on tähän asti nähty vain satunnaisvierailuilla. Näin ennusti reilun kolmenkymmenen vuoden päähän 1. kesäkuuta väitellyt biologi Heini Kujala Helsingin yliopistosta.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustaminen kymmenien vuosien päähän ei ole helpoimpia tehtäviä. Pelkästään ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamisessakin voi olla ongelmansa. Ilmastoa koskevaa aineistoa on kyllä runsaasti, mutta eläimistä on paljon vaikeampaa saada kattavia lukumäärä- ja levinneisyystietoja. Linnuista on tarjolla eniten tietoa – kiitos aktiivisten lintuharrastajien.

– Minusta on tästä huolimatta huolestuttavaa, että Suomen suur immat kansalliset eliöseurannat ovat melkein puhtaasti harrastajapohjaisia. Valtion olisi syytä olla kiinnostunut siitä, millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella on eliöstölle, pohti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väitellyt Heini Kujala.

Harrastajapohjaisen lajiseurannan haittapuolena on se, ettei se ole alueellisesti tasapuolista. Tarkimmat tulokset saadaan tiheästi asutuilta alueilta. Kuitenkin pohjoiset alueet näyttävät olevan mittavien muutosten edessä, kun tulevaisuutta hahmotetaan tietokonemallinnuksen avulla.

– Lappi metsittyy vähitellen, jolloin tundra- ja tunturilajit ajautuvat ahtaalle. Esimerkiksi vaikutukset poronhoitoon voivat olla dramaattisia. Muutokset näkyvät myös Suomen eteläosissa, ja monet aiemmin vain vierailulla käyneet lajit voiva t asettua tänne pysyvästi, Heini Kujala sanoo.

Luonto reagoi hyvin voimakkaasti

Heini Kujalan väitöskirjatyössä käytetyn mallinnusmenetelmän oikeellisuutta on testattu vertaamalla jo aiemmin havaittuja aineistoja tietokoneella ennustettuihin. Laji- ja levinneisyyskarttoja mallinnettaessa on havaittu huolestuttava seikka.

– Kaikki havaitut muutokset eläinpopulaatioiden kasvussa tai levinneisyydessä vastaavat tarkimmin nimenomaan rankimpia ilmastonmuutosennusteita. Luonto näyttää siis olevan reagoimassa hyvin voimakkaasti. Eikä ihme, sillä tällä hetkellä kasvihuonepäästöt ovat jälleen kasvussa, Heini Kujala kertoo.

Suotuisa ilmasto ei takaa siirtymistä

Kujala muistuttaa tulevasta lajirunsaudesta riemuitseville, että kaikki yksinomaan ilmaston perusteella Suomessa menestyvät eliöt eivät välttämättä päädy tänne. Lajit voivat alun perinkin sijaita kaukana Suomesta, ja Itämeri on monille varsin tehokas leviämisen este. Ilmaston suotuisuus ei yksin riitä – lisäksi tarvitaan myös oikeanlaista elinympäristöä ja resursseja.

– Näitä seikkoja emme pysty tällä hetkellä millään ennustamaan, Heini Kujala toteaa.

Lintulajeja, joille Suomen ilmasto voi muuttua suotuisaksi vuoteen 2050 mennessä

Mustakaulauikku
Pikkuhaikara
Kattohaikara
Mustahaikara
Ruskosotka
Isohaarahaukka
Pikkukiljukotka
Aavikkohaukka
Tornipöllö
Minervanpöllö
Sininärhi
Harjalintu
Vihertikka
Tammitikka
Syyriantikka
Töyhtökiuru
Sarakerttunen
TulipäähippiäinenSepelsieppo
Viitatiainen
Etelänpuukiipijä
Harmaasirkku

Matelijoita ja sammakkoeläimiä, joille Suomen ilmasto voi muuttua suotuisaksi vuoteen 2080 mennessä

Tulisalamanteri
Kiinankellosammakko
Kaivajasammakko
Viherkonna
Haisukonna
Euroopanlehtisammakko
Hyppysammakko
Mölysammakko
Vihersammakko
Lessonansammakko
Euroopan suokilpikonna
Hietasisilisko

FM Heini Kujala väitteli 1.6. kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Climate change, species range shifts and unce rtainty: A new era of conservation planning.

Jaa artikkeli