Oma PIHA -lehden blogi

Jouluruusun kuulumiset

Vaaleajouluruusu 15.1.2014

Vaaleajouluruusu (Helleborus niger) 15.1.2014

Lupailin joulukuussa kertoa, miten jouluruusulle kävi. Se oli nupulla itsenäisyyspäivän aikoihin, jolloin suojasin sen lasikuvulla, kun jouduin lähtemään viikoiksi pois. Viikot venyivät yli kuukaudeksi, mutta kun tulin takaisin kotiin juuri pakkasten alkaessa ja raotin kupua, siellä oli kaunis jouluruusu kukassa!

Jätin nyt kuvun pois, sillä sen alla saattavat muhia sienitaudit, kun ilma ei pääse kiertämään. Sen sijaan kasasin keon havuja jouluruusun suojaksi.

Jouluruusut ovat ihmeen sitkeitä kasveja, jotka saattavat kukkia näillä samoilla nupuilla keväällä, vaikka luulisi niiden paleltuvan pahan kerran. Havukasaa on siis syytä raottaa keväällä ajoissa, jotta kasvi pääsee kukkimaan – heti, kun lämpötila menee plussan puolelle.

Talvi

talvi2

talvi

-19,5 oli lukema mittarissa, kun lähdin töihin aamulla puoli kahdeksalta. Lunta on satanut viikonlopun aikana ohut kerros, sitä on maassa ehkä pari kolme senttiä. Säätiedot lupaavat samanlaista keliä koko loppuviikoksi. Torstain ja perjantain välinen yö näyttäisi olevan täälläpäin kaikkein kylmin tähän mennessä, -21 astetta.

Oma mielialani koheni heti, kun maahan satoi valkea lumipeite. Nyt on paljon valoisampaa. Ja mistä se sitten johtuu? Lumipeite heijastaa 90-95 prosenttia valosta, joka sen pinnalle osuu. Lumeton maisema heijastaa valoa vain 5-10 prosenttia. Pilvilläkin on oma vaikutuksensa valoisuuteen. Lainaan tähän katkelman Aleksi Jokelan blogikirjoituksesta Sään takaa -blogista: ”Pilvettömällä säällä lumipeitteen tuplaama valomäärä karkaa kaikki lähes esteettä avaruuteen.  Jos taivaalla sen sijaan onkin täysi pilvikatto, (jonka albedo on n. 60-70%),  heijastaa se takaisin 2/3 maan pinnalta saapuneesta valosta takaisin. Ja niin edelleen lumipinta jälleen heijastaa takaisin lähes kaiken pilvistä alas saapuneen valon ja pilvipeite jälleen suuren osan siitä takaisin maan pinnalle. Kun valo jää näin vangiksi poukkoilemaan lumi- ja pilvipeitteen välille, mahdollistaa se valoisuuden  moninkertaistumisen verrattuna pilvettömään sekä lumettomaan tilanteeseen.”

Pidätkö enemmän kipakasta pakkassäästä ja lumesta vai katselisitko mieluummin lumetonta maisemaa lauhassa säässä?

Kotipihan ruusuja, osa 2

ruusuja7

Pienessä rosariossani kukkii heinä-elokuussa tämä ihastuttava teehybridiruusu ’Kronborg’. Nämä olivat hankintahetkellä todella huonokuntoisia rönttejä, mutta reipastuivat päästyään maahan kasvamaan. Takana on yksi talvi ja se sujui ongelmitta. Toivotaan samaa tälle vuodelle.
ruusuja8

’Kronborgien’ naapurina ovat nämä pinkit kukkatötteröt. Ne kuuluvat ’Baronesse’ -ryhmäruusuille. Nekin ovat talvehtineet rosariossa vasta yhden talven yli.
ruusuja10Viereisessä, hieman huonolla hoidolla olleessa penkissä kasvaa ja kukoistaa vuodesta toiseen ryhmäruusu ’Hanne’. Se on kestävimpiä ryhmäruusuja mutta yllättävän harvoin saatavilla. Loppukesästä katoin alueen sanomalehdillä ja kuorikatteella. Pysyy vastaisuudessa juolavehnä kurissa.

ruusuja11

Tarhakurtturuusu ’David Thompson’ on muutamia vuosia vanha hankinta. Se kasvaa huvimajan nurkalla hyvin hiekkaisessa maassa. Se tuntuu viihtyvän mainiosti. ’David Thompson’ kukkii heinäkuulta pitkälle syksyyn.

ruusuja9

Patioruusu ’Hobby’ on yksi kiitollisimmista ruusuista, joita puutarhassani kasvaa. Se vaikuttaa hyvin talvenkestävältä (yksi talvi takana, ei pienintäkään paleltumista) ja kukkii ihanan runsaasti keskikesältä talven tuloon asti.

ruusuja12’Leonardo da Vinci’ on toinen tiuhaan kerrannaisista pinkeistä ruusuista rosariossa. Se on edelliskesän hankintoja ja talvehti viime talven hyvin paksun lumipeitteen alla.

Ensi kesää varten olen jo kirjoittanut listaa ruusuista, jotka haluaisin. Listalla ovat ainakin kirjoapteekkarinruusu, sammalruusu ’Henri Martin’, bourbonruusu ’Louise Odier’ ja tarhakurtturuusu ’Pohjolan Kuningatar’.

Tammikuun kukkasia

En muista kokeneeni aikaisemmin hetkeä omalla pihalla jolloin olisin voinut sanoa että tammikuussa heti uuden vuoden jälkeen jotain on nupulla! Jouluruusun nuput ovat kasvaneet päivä päivältä pulleammiksi.

jouluruusu_tammikuussa

jouluruusu_tammikuussa2

 

jouluruusu_tammikuussa3

Krookukset ovat myös kasvaneet kohisten ja maasta on noussut pinnalle muutama sipulikin.

krookukset_tammikuussa2013

Köynnöshortensian silmut näyttivät tänä aamuna myös kovin elinvoimaisille. Lumetonta pakkassäätä on kuitenkin luvassa, joten on aika kietaista arempien kasvien ylle hieman talvisuojaa.

koynnoshortensia

koynnoshortensia2

Puutarhavajani ”Villa Sinin” edustalla lavakauluslaatikko on valmiina kevättä varten. Syksyllä istutin siihen valkoisen ’Purissima’ -tulppaanin sipuleita. Hieman kesäisempiä tunnelmia ja kertomusta tämän puutarhavajan synnystä voitte lukea juuri ilmestyneestä Oma PIHA-lehdestä, Aistien tarhassa -kolumnista.

puutarhavaja_villa_sini

Vaikka jouluvalot lähtivätkin rivakasti varastoon heti loppiaisen jälkeen, jätin ulkovaloksi rappuselle vielä tämän ”kirsikkapuun” muistuttamaan keväästä. Voin vain toivoa että varjomorelli sekä kirsikkapuut ’Pihtipudas’ ja ’Arttula’ kukkisivat tulevana keväänä yhtä loistokkaasti kuin tämä valopuu!

valopuu

Kotipihan ruusuja, osa 1

ruusuja1

’Tornedal’

Viihdytän itseäni ja ruokin koko ajan kasvavaa puutarhakuumetta selailemalla kesäisiä puutarhakuvia tietokoneelta. Kokosin puutarhani suloiset ruusut tähän, otetaan toinen puoli sitten kakkososassa.

Tornionlaaksonruusu on yksi ehdottomia lemppareitani. Sen kukat ovat pienet ja tiuhaan kerrannaiset, kuin kiinanpionin kukka minikoossa. Tornionlaaksonruusu kukkii jo kesäkuun puolivälin tienoilla eikä se ole turhan kranttu kasvupaikan tai maaperän suhteen. Pensaasta kasvaa noin puolitoistametrinen.

ruusuja2’F.J. Grootendorst’

Neilikkaruusu kukkii heinäkuussa. Tällä lajikkeella on tummat aniliininpunaiset kukat. Kukat ovat tertuissa oksien päässä. Oksat paleltuvat helposti ilman niitä suojaavaa lumipeitettä, mutta kasvi kasvattaa sitkeästi uudet versot menehtyneiden tilalle. Neilikkaruusu on siis kuitenkin varsin kestävä (I-III).

ruusuja3

’Snow Pavement’

Tarhakurtturuusu ’Snow Pavement’ on matalana pysyvä pensas. Kukat ovat vaaleanpunaiset ja niissä on häivähdys sinisenliilaa sävyä. Kukinta alkaa keskikesällä ja kestää syksyyn saakka.

ruusuja4

’Minette’

Mustialanruusu on mummuni peruja ja siksi ruusuistani kaikkein rakkain. Kasvusto on hiukan harva, joten tällä on hyvä olla jokin kate estämässä heiniä ja rikkakasveja kasvamasta versojen tyvelle. Nuput homehtuvat helposti sateisina kesinä ja yleensä tämän kukinta-aikaan osuukin sade. Se tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

ruusuja5

’Pink Pins’

Tämä on uudehko hankinta, se on talvehtinut meillä vasta yhden talven. Paljon oksia paleltui, mutta leikkasin kuivat versot keväällä pois ja tyveltä pukkasi uutta. Nuppujakin oli lähes yhtä paljon kuin viime kesänä. Tässä ruusussa kaikki on minikokoista. Pensaan koko, lehdet ja kukat. Kerrassaan suloinen pakkaus siis!

ruusuja6

’Great Wall’

Easy Elegans-ruusu ’Great Wall’ on tainnut olla puutarhassa parin talven yli. Sekin useimmiten palelluttaa suurimman osan versoistaan, mutta on tähän asti aina korjannut tilanteen. Kukinta on runsasta. Tämä tekee tuollaisia kuvassakin näkyviä terttuja, joista sitten aukeaa kukka yksi kerrallaan. Tämän olen istuttanut todella hiekkaiselle ja kuivalle paikalle, ei tunnu olevan mitenkään turhan kranttu.

Palaillaan kohta toisen osion kera!

Hyvää aikaa

 

 

Ihan ensiksi oikein hyvää uutta puutarhavuotta kaikille täällä piipahtaville!kirjat 004mVuosi on alkanut hyvin lauhassa ja sateisessa säässä. Puutarhatöitäkin on hyvin voinut tehdä, kääntää vaikkapa uusia istutusalueita tulevaa kasvukautta ja uusia kasvihankintoja silmällä pitäen.

LumetTomassa puutarhassa näkyvät hyvin puutarhan linjat ja istutusalueiden muodot. Innokas puutarhuri seisoo saappaat jalassa kuraisen pihamaan reunalla ja piirtää luonnoksia vihkoonsa. Sisällä odottaa hyllymetreittäin puutarhakirjoja. Osa on ihka uusia, vielä lukemattomia, osa hiirenkorville selattuja. Internetistä löytyy paljon inspiraatiokuvia omien suunnitelmien innoitukseksi ja tueksi. Täytyy myöntää, että olen jo käynyt taimistojen nettisivuillakin kuikuilemassa ja huvittanut itseäni klikkailemalla ostoskoriin kaikkea, mitä vähänkään on tehnyt mieli. Lopuksi voi sulkea selaimen ostamatta mitään ja palata luonnosvihkon pariin kypsyttelemään ajatuksia.

Loppuviikoksi on luvattu lunta ja pakkastakin kymmenkunta astetta. Jos puutarha vielä tänä talvena saa kunnollisen lumipeiton päälleen, on hyvä tutkailla miltä puutarha näyttää talviasussa. Löytyykö sieltä tarpeeksi reilusti maanpinnan yläpuolelle kohoavia muotoja vai onko kaikki tasaisen tylsää ja muodotonta? Pitäisikö olla enemmän havuja vihreyttä tuomassa, käkkyräisiä koristeellisia oksia, jotka näyttävät kauniilta lumikuorrutteen alla?Entä mihin tunnelmavalot voisi kiepauttaa?

INSPIROIVIA (TALVI)ILTOJA!

Peittääkö lumi pian sammalikot ja kallioimarteet?

Syksyn runsaista sateista ja plussakeleistä johtuen sammalikot loistavat edelleen kauniin vihreinä, kuten myös rinteillä ja jyrkänteillä viihtyvät kallioimarteet. Ajankohdasta huolimatta pakkaset ja lumisateet ovat karttaneet eteläisintä Suomea, mutta viimeisimmät sääennusteet lupailevat lunta ensi perjantaiksi tänne Hankoniemellekin. Aika näyttää, alkaako siitä oikea talvi.

Kallioimarre muodostaa koristeellisia kasvustoja sekä valoisille kalliorinteille että varjoisille metsäkiville

Kallioimarre muodostaa koristeellisia kasvustoja sekä valoisille kalliorinteille että varjoisille metsäkiville

Lehden alapinnan itiöpesäkeryhmät ovat kullanruskeat

Lehden alapinnan itiöpesäkeryhmät ovat kullanruskeat

Kallioimarteen talvehtivat lehdet ovat nahkeita, pitkänomaisia, kärkeä kohti suippenevia ja kertaalleen pariliuskaisia

Kallioimarteen talvehtivat lehdet ovat nahkeita, pitkänomaisia, kärkeä kohti suippenevia ja kertaalleen pariliuskaisia

Talventörröttäjät odottavat lunta sammaleisella kalliorinteellä

Talventörröttäjät odottavat lunta sammaleisella kalliorinteellä

Koskikara puron varren sammaloituneella kivellä

Koskikara puron varren sammaloituneella kivellä

Satoja vuosia vanhan rakennelman kivet ovat sammaloituneet

Satoja vuosia vanhan rakennelman sammaloituneet kivet

 

 

 

 

 

Tulppaaneja ja esikoita

huone-esikko 030m

Auringonpaistetta on ollut joulukuun puolivälistä tammikuun 2. päivään keskimäärin 54 minuuttia, täällä länsirannikolla ehkä hieman enemmän. Päivisin on sumuista, harmaata ja hämärää eikä päivän pitenemistä ainakaan vielä huomaa. Pimeyteen väsynyt mieli huutaa jo valoa ja värejä. Leikkotulppaaneja on alkuvuodesta hyvin saatavilla, niitä tulee ostettua aina uusi nippu, kun edelliset ovat lakastuneet vaasiin.

huone-esikko 019m

Kevään kaipuussani kotiutin myös huone-esikon (Primula obconica). Katsotaan, kuinka se viihtyy meillä.

huone-esikko 036mYksi pelargoni on virittäytynyt kukkaan. Tämä lajike on ’Calliope’. Muut ikkunalaudoilla talvehtivat pelargonit näyttävät pitkälti tuolta kuin etualan pieni ’Lotusland’. Muutamat olen jo joutunut kippaamaan kompostin puolelle.

TOIVOTAAN AURINKOISTEN PÄIVIEN PIAN LISÄÄNTYVÄN, NIITÄ KAIPAAVAT NIIN NÄMÄ PELARGONIRUKAT KUIN PUUTARHURIKIN!

Onnea alkavalle vuodelle!

Aikoinaan sepänmökkinä toimineen rakennuksen seinustalla on edelleen ikivanhoja hevosenkenkiä, joihin moni uskoo onnea tuovina esineinä. Hevosenkenkien lukumäärän mukaisesti toivotan kaikille lukijoille 108 kertaisesti onnea vuonna 2014!

Hevosen

Hevosen3

Hevosen2

 

 

Ruusupöytä

Tässä ruusuisia kuvia joulua juhlistamaan. David Austin –ruusunjalostajan osastolle oli tämänvuotisessa Chelsean näyttelyssä katettu kukkainen teehetki.

 

Chel13_Ruusupoyta

 

Ruusut ovat pöydän tähtiä teeserviisin kuviointia myöten. Huomion vievät kuitenkin valtavat ruusukimput maljakoissa. Teekutsujen vieraat saavat ihailla herkullisen värisiä kukkia lähietäisyydeltä. Miten mieluisaa olisikin poimia omasta puutarhasta moiset kimput pöytää koristamaan!

 

´Charlotte´

´Charlotte´

 

´Boscobel´

´Boscobel´

 

Hyvää Joulua!