Oma PIHA -lehden blogi

Voinappi varren päässä

Jälleen uuden hellepäivän tunnelmakuvaksi vastikään kukkaan puhjennut kerrattu niittyleinikki, nappileinikiksikin kutsuttu. Ja onhan se aikalailla voinapin näköinen, muttei onneksi sula kuumuudessa. Elinvoimainen kuin villi esivanhempansa ja taatusti aurinkoinen!

Nappileinikki kuuluu myös niittymäisten perennojen aallon suosikkeihin.

Karnevaalit tulppaanipenkissä

On oikeastaan kaksi tapaa istuttaa tulppaaneja. Useimmiten yhtä mieluisanväristä tai muutamaa sävyiltään toisiinsa sointuvaa lajiketta laitetaan ryhmiksi tai sinne tänne esimerkiksi perennapenkkeihin.

Toinen tapa on hankkia niin monia mielisävyjään kuin sielu sietää ja tehdä niistä värikylläinen, villiltä vaikuttava tulppaaniniitty. Parhain tae saada sattumanvaraisia väriyhdistelmiä lähekkäin on viskoa eri lajikkeiden sipulit sekaisin maahan ja istuttaa ne siihen mihin ne tipahtavat.

Koska ei voi olla täysin varma, tulevatko tulppaanit seuraavana vuonna uudestaan kukkaan, maan sipulipankista saattaa putkahtaa yllätyksiä uuden niityn sekaan. Samaa voi tapahtua vanhojen puutarhojen tulppaaniniityilläkin, joiden maaperään on kertynyt aarteita jotka alkavat jälleen kukkia esimerkiksi maanmuokkauksen jälkeen.

Tämän penkin juuri nyt kuumimmillaan olevan karnevaalin tähtinä ovat lieskaraidalliset ´Carnaval de Rio´ -tulppaanit, jotka ovat tunnetumman ´C. de Nicen´ serkkuja. Valkoliilat ´Shirleyt´ kuuluvat minusta tulppaaneista suloisimpiin ja rauhoittavat juhlatunnelmaa jos se käy liian tuliseksi. Liilan määrä muuttuu kun kukka ikääntyy. Oranssit liljakukkaiset ´Ballerinat´ tanssahtelevat edellisvuoden muistoina mukana.

Tässä tapauksessa olen myös halunnut mahduttaa paljon tulppaaneita parasmultaisiin ja aidan suojaamiin penkkeihin, joten ne saavat pakkautua hyvin likelle toisiaan. Miten täyteläisiä tulppaaniniittyjä silloin syntyykin!

Ihanaa luvassa

Lehtoakileija kukkii kohta

Kesäkuun Oma PIHA saatiin painoon perjantaina. Siitä tuli niin ihana lehti! Se ilmestyy 23. kesäkuuta, juuri juhannuksen alla. Artikkelien aiheina ovat muiden muassa suuret pensaat, kasvien yhdistely, Hatanpään ruusutarha Tampereella ja hurmaava rinnepiha Enonkoskella.

Ihanaa oli myös päästä takaisin kotiin eilen. Moni kasvi on kehittänyt kukkanuppuja ensimmäistä kertaa, mm. viime keväänä Viherpeukaloilta tilaamistani juurakoista istuttamani piikkiputki (täytyy tarkistaa mikä laji se taas olikaan) ja vaaleanpuna-kukkainen idänunikko. Kaksi vuotta sitten kylvämäni aprikoosinväriset sormustinkukat ovat viimein alkaneet kasvattaa kukkavarsia – olenkin miettinyt, montako vuotta ne oikein aikovat suurentaa jo valtavia lehtiruusukkeitaan!

Vanhempieni pihalta vahingossa tullut lehtoakileija on leiskauttanut muutaman oikein kauniin kukkavarren. Pidän kovasti tästä kasvista, mutta en ollut huomannut ottaa siementainta mukaan kun talo myytiin. Se oli kuitenkin itse kylväytynyt suureen ruukkuun, johon olin kylvänyt kärhöjä! Se oli valtavan mukava yllätys. Olen levittänyt siemeniä moneen eri paikkaan ja kohta akileija kukkii omalla pihallani vähän siellä sun täällä.

Hanamin aikaa

luumunkukkia

Kirsikkapuiden puhkeaminen kukkaan merkitsee juhlaa Japanissa. Kukkivien puiden lomaan lähdetään piknikille ja kirsikkapuiden ihailemisesta tulee koko kansan yhteinen ilo, hanami.

Aivan vastaavanlainen suurtapahtuma on meneillään meilläkin, kun hedelmäpuut ryhtyvät kukkimaan. Valtaosa on herkkää valkoista: omenat, kirsikat, luumut, päärynät, myös tuomipihlajat. Siellä täällä joukossa voi pilkottaa rusokirsikoiden ja koristeomenoiden ruusunpunaa.

Helsingissä Roihuvuoren kirsikkapuistossa on alettu järjestää hanami-juhlia. Sadoissa rinta rinnan kukkivissa kirsikkapuissa on oma epätodellinen tunnelmansa.

Sukulaisuutta siihen löytyy meikäläisistä omenatarhoista. Mielikuvan saa vanhoista huvilapuutarhoista, joihin kuului itsestäänselvästi oma hedelmälehto. Vaikka kyseessä ovat ennen kaikkea hyötykasvit, omenapuilla on aina ollut erityinen sijansa myös kauneuden tuojina.

Puiden kevätkukinnalle voi pyhittää juhlahetken myös omassa puutarhassa, olipa siellä useampi tai vaikka vain yksi puu. Onko raikaskukkaisia puita viehättävämpää merkkiä alkavasta uudesta kasvukaudesta ja syksyllä siintävästä sadosta!

Suklaakirsikka tarjoaa parasta aikaa kukkia pensaskorkeudella – ja myöhemmin toivottavasti suklaisen värisiä kirsikoita. Pensas on ollut paikallaan nyt pari vuotta, joten satoa voisi alkaa jo odotella.

Rivitalopihan kukkia ja terassille näkösuoja

Mainitsinkin jo edellisessä postauksessani, että kävimme hakemassa rautakaupasta puurimoja (20 mm x 45 mm) rakentaaksemme rivitaloasuntomme terassille pienen näkösuojan. Säleikön leveydeksi riitti 65 cm, jolloin se täytti näkösuojatarpeemme, asiaa tarkemmin selittämättä. Rimoille tuli hintaa 15 euroa, kun kaupan honteloista säleiköistä olisi joutunut maksamaan kaksinkertaisen hinnan.

Itse rakennettu näkösuojasäleikkö tuli maksamaan puolta vähemmän kuin kaupassa tarjolla ollut, ohuista rimoista valmistettu säleikkö

Säleikköön kiinnitetyssä kukkalaatikossa on maahumalaa ja murattia. Vaaleanpunaisessa korissa, mikä on ostettu yhden euron hintaan kirpputorilta, kukkii markettoja. Säleikön toisella puolella roikkuu amppelissa valkokukkainen lumihiutale. Etualalla on kaksi särkynyttäsydäntä, mitkä on hankittu viime perjantaina Puutarha Tahvosten myyntipäiviltä.

Hiekkamaahan viime kesänä siirretyt vuorenkilvet ovat innostuneet kukkimaan näyttävästi

Särkyneetsydämet on istutettu terassille rakennettuun betonitiilien ympäröimään kukkamaahan, jossa on multaa 60 cm syvyydeltä ja joka on kooltaan metri x puolitoista metriä. Kokeilemme, menestyvätkö ne siinä talven yli.

Terassin edessä olevassa rinteessä kukkivat tulppaanien (Tulipa Abba) lisäksi isossa ruukussa tähtisilmät ja marketat, joiden keskellä on viiruhelpiä ja reunoilta roikkuu murattia

Vaikka jokin otus oli käynyt aikaisin keväällä syömässä tulppaanien alkuja ja kaivanut pari sipulia ylöskin, ei siitä aiheutunut pahempaa haittaa tulppaaneille, jotka nyt kukkivat komeasti. Myyriä emme ole havainneet kukkamaassa, sen sijaan sisilisko näyttäytyi iloksemme muutaman kerran lämpimien säiden aikaan.

Karjalanneito on komea, mutta hauras ja tarvitsee tuulilta suojatun kasvupaikan

Olemme ihailleet joka kesä Hangossa erään huvilan seinustalla amppeleissa roikkuneita karjalanneitoja. Niinpä, kun kävimme Lehtisen puutarhalla Perniössä ja näimme siellä karjalanneitoja mielestämme halpaan alle 5 euron hintaan, ostimme oitis kaksi kappaletta.

Ovikoristeena petunioita kirppiksen yhden euron korissa

Hyvät lukijat, onko teidän pihoillanne ja puutarhoissanne viime talvi aiheuttanut kartiovalkokuusiin tai muihin havuihin pahoja rusketuksia? Pihassamme on puolitusinaa kartiovalkokuusia, jotka kaikki ovat kärsineet enemmän tai vähemmän.

Pionitilanne

Villi kukkapenkkini tänään

Elämme jännittäviä aikoja. Tillipionin kukka poksahtaa auki hetkenä minä hyvänsä. Se on aina ensimmäinen pihani pioneista, mutta minulla ei ole kuin muutama pioni – saattaa olla, että joku laji on vielä varhaisempi.

Tillipionin nuput 22.5.2011

Tänään kukan keskusta hieman jo pilkottaa, kun terälehdet ovat varovasti avautuneet. Kukka on yksinkertainen. Aika tasoissa ollaan viime vuoden kanssa, tässä kuva viime keväältä:

Tillipionin nuppu 22.5.2010

Joutsenkaulaisia narsisseja

Nykynarsissit kasvavat yleensä suuret kukat töpäkästi asennossa, kuten teelautasen kokoisia kukkia tekevä, jopa vähän mahtaileva ´Fragrant Breeze´:

Vanhemmista lajikkeista sen sijaan löytyy sirosti nyökkiviä tapauksia, joiden kukat ovat mietteliäästi kenollaan. Hollannissa kompostiin hylätty ja sieltä kotipuutarhoihin pelastettu, kevyesti kerrattu ´Sophie´s Choice´ on kaunis nyökkykaulaisten ryhmänä:

Joutsenenvalkea Narcissus moschatus:

Tuoksussa on myös vissi ero vanhempien ja uusien välillä. ´Fragrant Breeze´ (jolle on annettu aika kaunis nimi ”tuoksuva tuulahdus”) on raskastuoksuisempi kuin esimerkiksi nämä kaksi joutsenkaulaista, joiden tuoksussa on enemmän vivahteikkuutta.

Näinä viikkoina näkee taas, miten monimuotoisia narsisseja on olemassa joko luontaisista syistä tai jalostuksen pellepelottomien ansiosta. Keltaisen, valkoisen ja oranssin sävyistä on valtavasti variaatioita, samoin kuin torven muodosta ja kerrannaisuudesta. Oma erikoinen lukunsa ovat halkitorviset narsissit, niin kuin Sailan pirteän värinen ´Orangerie´. Nyt on narsissinystävän kulta-aika!

Päivän kuvat kukkivasta tuomesta

Kävimme tänään hakemassa rautakaupasta puurimoja, kun tarkoituksemme on rakentaa terassille näkösuojaksi säleikkö, ja mitä pitkin kasvit voisivat kiipeillä. Ajaessamme kaupan pihaportista ulos ”parempi puoliskoni” huomasi portinpielessä kukkivan tuomen (Prunus padus). Onneksi oli kamera tälläkin kertaa mukana, joten auto vain tien sivuun ja kuvaamaan.

"Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa, tuomenkukka kolmantena." (Suomalainen sanonta)

Vaikka eteläisessä Suomessa tuomi on ehtinyt kukkaan jo näin varhain, nuoruusajoiltani Perä-Pohjolasta on jäänyt mieleeni, että tuomen kukkiminen liittyi paremminkin juhannukseen. Metsäaukioilla, tienvarsilla ja pellonreunoilla tuomen medentuoksuiset kukkatertut ryöppyävät kuin valkoisena vaahtona. Tuomenkukkien tuoksu joko valloittaa tai sitten sitä ei voi sietää, ja tämä pätee tässäkin huushollissa.

Tuomi kukkii runsaimmin aurinkoisella ja ravinteikkaalla paikalla

Tuomen kukinta kestää vain lyhyen ajan. Jos vielä kukinnan aikaan sattuu sateita ja kovia tuulia, kukkien terälehdet varisevat helposti. Kukinnan päätyttyä jokaiseen kukkaan muodostuu pieni marja, joka kypsänä on tumman punaruskea. Kouluikäisinä söimme suut mustina noita tuomukaksi kutsumiamme marjoja. Ihmisten ravinnoksi tuomenmarjoja ei nykyään suositella haitallisten aineiden takia, vaikka ne eivät olekaan myrkyllisiä.

Tuomi on Pirkanmaan maakuntakukka, keskieurooppalaisessa perinteessä pyhä onnenpuu

Kivasti narsisseja

'Manly'

Olen alkanut puolivahingossa keräillä narsisseja. Tontillani niitä ei ollut lainkaan, niinpä pääsin valitsemaan mieleisen kukkashow’n. En piittaa kirkkaankeltaisista peruslajikkeista, joten valitsin pehmeämpiä sävyjä ja torvettomia muotoja. Ensin tilasin paria lajiketta, jotka istutin syksyllä 2008 pihan yhdelle kulmalle, ensimmäiseen ja silloin lähes ainoaan kukkapenkkiini ja siitä vähän matkan päähän tontin rajan viereen.

Suuri, lumpeenkukkaa muistuttava ’Manly’ (=miehekäs!) kukkii parhaillaan komeasti apteekkarinruusuuni nojaillen.

'Orangerie'

Muutaman metrin päähän, tontin reunalle tulivat tuoksuvan ’Orangerien’ (=talvipuutarha) sipulit. Nämä ensimmäiset narsissi-istutukset ovat mukavasti pikkuisen jo laajentuneet. Näiden taakse olen kasannut kivimuuria ja siivonnut reunaa muutenkin, nyt tässä vieressä on esikko- ja vuokkopuutarha. Siis kevätpuutarha. Kesällä saarnien rivi varjostaa jo paikkaa, mutta nyt kukat kylpevät valossa. Matala mukulaleinikki kukkii kirkkaankeltaisena.

'White Lady'

Viime syksynä tein tilauksen Villi Niitty -nettikauppaan ja tilasin kaunista ’White Ladya’ (=valkoinen rouva) ja ’Silver Chimesia’ (=hopeakellot), jotka eivät ole vielä auenneet. ’White Ladykin’ tuoksuu suloiselta. Se kukkii kedon vierellä, jossa on myös riippumatto. Se on ollut jo tarpeellinen näillä helteillä. Riippumatossa voi kuunnella ylläolevien vaahteroiden pörinää, kun kukat ovat täynnä kimalaisia, ja nuuhkia kukkien makeaa tuoksua.

Mahdollisesti 'Tahiti' -narsissia tyräkin, pionin ja mustasipulien kanssa

Seuraavana kukkimisvuorossa lienee vahingossa vanhempieni pihalta tullut narsissi, jonka arvelen olevan ’Tahiti’. Tumma ’Chameleon’-tyräkin lehdistö ja takana olevat pionin tummat varret muodostavat mukavan kontrastin kelta-oranssille kukalle. Mustasipulien lehdet ovat jo tuuheat.

Suosikkiväri juuri nyt: keväänvihreä

piparjuuren pitsiä

Hempeä mutta räiskyvä vaaleanvihreys puhkeaa maasta ja oksista aina hätkähdyttävän nopeasti. Tänä vuonna tavanomaistakin yllättävämmin, sillä viime päivien lämpöä ennen ollut kylmä kausi hyydytti silmujen kehityksen. Meren pitkä keväinen kylmyys vielä jarrutti sitä entisestään.

Kunnes sitten päivässä koivut saivat heleät, vielä vähän pienet mutta kuitenkin oikeat lehdet. Perennojen läpikuultavaiset versot ja sipulikasvien lehtirullat ovat kauniita sinällään, ennen kukkia ja kesän täyteläistä kasvua. Kasvien näinä viikkoina, joskus jopa päivittäin vaihtuvat sävyt ovat lumoavia kenties juuri siksi, että ne ovat niin lyhytaikaisia.

tulppaanitötterö

Särkynytsydän hohtaa