Oma PIHA -lehden blogi

Rivitalopihan kukkia ja terassille näkösuoja

Mainitsinkin jo edellisessä postauksessani, että kävimme hakemassa rautakaupasta puurimoja (20 mm x 45 mm) rakentaaksemme rivitaloasuntomme terassille pienen näkösuojan. Säleikön leveydeksi riitti 65 cm, jolloin se täytti näkösuojatarpeemme, asiaa tarkemmin selittämättä. Rimoille tuli hintaa 15 euroa, kun kaupan honteloista säleiköistä olisi joutunut maksamaan kaksinkertaisen hinnan.

Itse rakennettu näkösuojasäleikkö tuli maksamaan puolta vähemmän kuin kaupassa tarjolla ollut, ohuista rimoista valmistettu säleikkö

Säleikköön kiinnitetyssä kukkalaatikossa on maahumalaa ja murattia. Vaaleanpunaisessa korissa, mikä on ostettu yhden euron hintaan kirpputorilta, kukkii markettoja. Säleikön toisella puolella roikkuu amppelissa valkokukkainen lumihiutale. Etualalla on kaksi särkynyttäsydäntä, mitkä on hankittu viime perjantaina Puutarha Tahvosten myyntipäiviltä.

Hiekkamaahan viime kesänä siirretyt vuorenkilvet ovat innostuneet kukkimaan näyttävästi

Särkyneetsydämet on istutettu terassille rakennettuun betonitiilien ympäröimään kukkamaahan, jossa on multaa 60 cm syvyydeltä ja joka on kooltaan metri x puolitoista metriä. Kokeilemme, menestyvätkö ne siinä talven yli.

Terassin edessä olevassa rinteessä kukkivat tulppaanien (Tulipa Abba) lisäksi isossa ruukussa tähtisilmät ja marketat, joiden keskellä on viiruhelpiä ja reunoilta roikkuu murattia

Vaikka jokin otus oli käynyt aikaisin keväällä syömässä tulppaanien alkuja ja kaivanut pari sipulia ylöskin, ei siitä aiheutunut pahempaa haittaa tulppaaneille, jotka nyt kukkivat komeasti. Myyriä emme ole havainneet kukkamaassa, sen sijaan sisilisko näyttäytyi iloksemme muutaman kerran lämpimien säiden aikaan.

Karjalanneito on komea, mutta hauras ja tarvitsee tuulilta suojatun kasvupaikan

Olemme ihailleet joka kesä Hangossa erään huvilan seinustalla amppeleissa roikkuneita karjalanneitoja. Niinpä, kun kävimme Lehtisen puutarhalla Perniössä ja näimme siellä karjalanneitoja mielestämme halpaan alle 5 euron hintaan, ostimme oitis kaksi kappaletta.

Ovikoristeena petunioita kirppiksen yhden euron korissa

Hyvät lukijat, onko teidän pihoillanne ja puutarhoissanne viime talvi aiheuttanut kartiovalkokuusiin tai muihin havuihin pahoja rusketuksia? Pihassamme on puolitusinaa kartiovalkokuusia, jotka kaikki ovat kärsineet enemmän tai vähemmän.

Pionitilanne

Villi kukkapenkkini tänään

Elämme jännittäviä aikoja. Tillipionin kukka poksahtaa auki hetkenä minä hyvänsä. Se on aina ensimmäinen pihani pioneista, mutta minulla ei ole kuin muutama pioni – saattaa olla, että joku laji on vielä varhaisempi.

Tillipionin nuput 22.5.2011

Tänään kukan keskusta hieman jo pilkottaa, kun terälehdet ovat varovasti avautuneet. Kukka on yksinkertainen. Aika tasoissa ollaan viime vuoden kanssa, tässä kuva viime keväältä:

Tillipionin nuppu 22.5.2010

Joutsenkaulaisia narsisseja

Nykynarsissit kasvavat yleensä suuret kukat töpäkästi asennossa, kuten teelautasen kokoisia kukkia tekevä, jopa vähän mahtaileva ´Fragrant Breeze´:

Vanhemmista lajikkeista sen sijaan löytyy sirosti nyökkiviä tapauksia, joiden kukat ovat mietteliäästi kenollaan. Hollannissa kompostiin hylätty ja sieltä kotipuutarhoihin pelastettu, kevyesti kerrattu ´Sophie´s Choice´ on kaunis nyökkykaulaisten ryhmänä:

Joutsenenvalkea Narcissus moschatus:

Tuoksussa on myös vissi ero vanhempien ja uusien välillä. ´Fragrant Breeze´ (jolle on annettu aika kaunis nimi ”tuoksuva tuulahdus”) on raskastuoksuisempi kuin esimerkiksi nämä kaksi joutsenkaulaista, joiden tuoksussa on enemmän vivahteikkuutta.

Näinä viikkoina näkee taas, miten monimuotoisia narsisseja on olemassa joko luontaisista syistä tai jalostuksen pellepelottomien ansiosta. Keltaisen, valkoisen ja oranssin sävyistä on valtavasti variaatioita, samoin kuin torven muodosta ja kerrannaisuudesta. Oma erikoinen lukunsa ovat halkitorviset narsissit, niin kuin Sailan pirteän värinen ´Orangerie´. Nyt on narsissinystävän kulta-aika!

Päivän kuvat kukkivasta tuomesta

Kävimme tänään hakemassa rautakaupasta puurimoja, kun tarkoituksemme on rakentaa terassille näkösuojaksi säleikkö, ja mitä pitkin kasvit voisivat kiipeillä. Ajaessamme kaupan pihaportista ulos ”parempi puoliskoni” huomasi portinpielessä kukkivan tuomen (Prunus padus). Onneksi oli kamera tälläkin kertaa mukana, joten auto vain tien sivuun ja kuvaamaan.

"Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa, tuomenkukka kolmantena." (Suomalainen sanonta)

Vaikka eteläisessä Suomessa tuomi on ehtinyt kukkaan jo näin varhain, nuoruusajoiltani Perä-Pohjolasta on jäänyt mieleeni, että tuomen kukkiminen liittyi paremminkin juhannukseen. Metsäaukioilla, tienvarsilla ja pellonreunoilla tuomen medentuoksuiset kukkatertut ryöppyävät kuin valkoisena vaahtona. Tuomenkukkien tuoksu joko valloittaa tai sitten sitä ei voi sietää, ja tämä pätee tässäkin huushollissa.

Tuomi kukkii runsaimmin aurinkoisella ja ravinteikkaalla paikalla

Tuomen kukinta kestää vain lyhyen ajan. Jos vielä kukinnan aikaan sattuu sateita ja kovia tuulia, kukkien terälehdet varisevat helposti. Kukinnan päätyttyä jokaiseen kukkaan muodostuu pieni marja, joka kypsänä on tumman punaruskea. Kouluikäisinä söimme suut mustina noita tuomukaksi kutsumiamme marjoja. Ihmisten ravinnoksi tuomenmarjoja ei nykyään suositella haitallisten aineiden takia, vaikka ne eivät olekaan myrkyllisiä.

Tuomi on Pirkanmaan maakuntakukka, keskieurooppalaisessa perinteessä pyhä onnenpuu

Kivasti narsisseja

'Manly'

Olen alkanut puolivahingossa keräillä narsisseja. Tontillani niitä ei ollut lainkaan, niinpä pääsin valitsemaan mieleisen kukkashow’n. En piittaa kirkkaankeltaisista peruslajikkeista, joten valitsin pehmeämpiä sävyjä ja torvettomia muotoja. Ensin tilasin paria lajiketta, jotka istutin syksyllä 2008 pihan yhdelle kulmalle, ensimmäiseen ja silloin lähes ainoaan kukkapenkkiini ja siitä vähän matkan päähän tontin rajan viereen.

Suuri, lumpeenkukkaa muistuttava ’Manly’ (=miehekäs!) kukkii parhaillaan komeasti apteekkarinruusuuni nojaillen.

'Orangerie'

Muutaman metrin päähän, tontin reunalle tulivat tuoksuvan ’Orangerien’ (=talvipuutarha) sipulit. Nämä ensimmäiset narsissi-istutukset ovat mukavasti pikkuisen jo laajentuneet. Näiden taakse olen kasannut kivimuuria ja siivonnut reunaa muutenkin, nyt tässä vieressä on esikko- ja vuokkopuutarha. Siis kevätpuutarha. Kesällä saarnien rivi varjostaa jo paikkaa, mutta nyt kukat kylpevät valossa. Matala mukulaleinikki kukkii kirkkaankeltaisena.

'White Lady'

Viime syksynä tein tilauksen Villi Niitty -nettikauppaan ja tilasin kaunista ’White Ladya’ (=valkoinen rouva) ja ’Silver Chimesia’ (=hopeakellot), jotka eivät ole vielä auenneet. ’White Ladykin’ tuoksuu suloiselta. Se kukkii kedon vierellä, jossa on myös riippumatto. Se on ollut jo tarpeellinen näillä helteillä. Riippumatossa voi kuunnella ylläolevien vaahteroiden pörinää, kun kukat ovat täynnä kimalaisia, ja nuuhkia kukkien makeaa tuoksua.

Mahdollisesti 'Tahiti' -narsissia tyräkin, pionin ja mustasipulien kanssa

Seuraavana kukkimisvuorossa lienee vahingossa vanhempieni pihalta tullut narsissi, jonka arvelen olevan ’Tahiti’. Tumma ’Chameleon’-tyräkin lehdistö ja takana olevat pionin tummat varret muodostavat mukavan kontrastin kelta-oranssille kukalle. Mustasipulien lehdet ovat jo tuuheat.

Suosikkiväri juuri nyt: keväänvihreä

piparjuuren pitsiä

Hempeä mutta räiskyvä vaaleanvihreys puhkeaa maasta ja oksista aina hätkähdyttävän nopeasti. Tänä vuonna tavanomaistakin yllättävämmin, sillä viime päivien lämpöä ennen ollut kylmä kausi hyydytti silmujen kehityksen. Meren pitkä keväinen kylmyys vielä jarrutti sitä entisestään.

Kunnes sitten päivässä koivut saivat heleät, vielä vähän pienet mutta kuitenkin oikeat lehdet. Perennojen läpikuultavaiset versot ja sipulikasvien lehtirullat ovat kauniita sinällään, ennen kukkia ja kesän täyteläistä kasvua. Kasvien näinä viikkoina, joskus jopa päivittäin vaihtuvat sävyt ovat lumoavia kenties juuri siksi, että ne ovat niin lyhytaikaisia.

tulppaanitötterö

Särkynytsydän hohtaa

Rentukka on rantojen ja kosteikkojen kasvi

Kuljin eilen merenrantaa pitkin, vanhan kaislikon ja rantapensaikon välissä ja etsiskelin kuvattavaa. Siinähän olikin rentukoita, jotka kukkivat jo! Vielä äitienpäivänä erään ojan varrella, ja jopa vedessä upoksissa,  rentukat olivat tiukasti nupussa.

Rentukka on kauneimmillaan luonnossa, maljakossa se nuupahtaa nopeasti

Nämä ”rantarentukat” ovat suojaisessa, kevätkosteassa ja vähän upottavassa, ilmeisen ravinteikkaassa maassa, joten ne ovat ehtineet kukkaan nopeammin kuin ojan kylmässä tulvavedessä kasvavat rentukat. Runsaudessaan ja näkyvyydessään rentukoiden kukinta herättää luottamusta kevään edistymiseen.

Neitoperhonen imi mettä rentukan suurista ja kirkkaankeltaisista kukista pyrähtäen lentoon kuvaushetkellä

Rentukan monenlaiset kasvupaikat ovat sammakoiden suosiossa, ja sammakkokukaksi sitä joskus sanotaankin. Kuten arvata saattaa, tavallisessa kukkapenkissä kasvi ei menesty. Sen sijaan vesilammikon reunamilla, missä on ravinteikas kasvualusta sekä vettä ja valoa runsaasti saatavilla, rentukka saattaa menestyä hyvinkin.

Leinikkikasveihin kuuluvalla rentukalla on isossa kukassaan viisi terälehteä

Surullinen uutinen

Juuri avautuneet 'Orangerie'-narsissit

Ihan pihalla -blogin ja Oma PIHA -lehden pidettyjen kolumnien kirjoittaja Arja Myllyneva menehtyi kotonaan sairauskohtaukseen muutama viikko sitten.

Elämä päättyi uuden kevään koittaessa. Jäämme kaipaamaan Arjan positiivista, elämänmakuista kerrontaa Kerman kanavan kupeesta. Omaisten toiveesta julkaisemme tiedon näin hieman jälkikäteen.

Keto-orvokkien kuvaus onnistui tänään

Henrietta mainitsee postauksessaan ”Keijunsinistä kevättä” pienten keto-orvokkien alkaneen myös availla kukkiaan lämpimillä kalliokedoilla. Kyllä vain, huomasin eilen eräällä kalliolla yhden ainokaisen keto-orvokin avanneen kukkansa. Niinpä kiirehdin paikkaan, missä etelärinteellä on aina ollut runsaasti keto-orvokkeja. Miksi kuvaus jäi eilen tekemättä, selviää hirvijutustani (Eeron kuvakulma).

Ensimmäiset keto-orvokit ovat avanneet kukkansa lämpimällä bunkkeritörmällä

No – tänään tein uuden yrityksen kuvata bunkkeritörmällä mahdollisesti jo kukkivia keto-orvokkeja. Ja löytyihän niitä yksittäisiä kukkia siellä täällä, mutta kyllä olivat kasvit varreltansa vielä kovin hentoisia. Keto-orvokin kukat ovat kelta-sini-valkoiset, mutta värien sävyt voivat vaihdella terälehdissä. Kukassa on kuitenkin aina keltainen täplä, jota koristavat tummat mesiviivat.

Keto-orvokin kukissa on aina keltainen täplä, jota koristavat tummat mesiviivat

Keväällä aikaisin alkava kukinta jatkuu syksyyn saakka. Kasvi sopii hyvin kalliopuutarhan koristeeksi ja ketokasviksi. Keto-orvokin seurana bunkkeritörmällä viihtyy myös punakukkainen mäkitervakko. Tämän postaukseni lopuksi vielä eilen otettu kuva Tammisaaren keskustassa kukkivista vuorenkilvistä.

Vuorenkilvet kukkivat eilen Tammisaaren keskustassa!

Tätä odotan edelleen

'Manly'-narsissit viime vuoden toukokuussa

Kevään eteneminen tuntuu pysähtyneen kuin seinään pari päivää sitten, kun auringonpaiste loppui ja alkoi harmaus ja sade. Yöt ovat kylmät ja päivisinkin tarvitsen hansikkaita kun liikun ulkona.

Saaristossa eivät vielä koivut viherrä, ei lähelläkään. Kylmä meri ja hytisyttävä pohjoistuuli tekevät pilvisistä päivistä todella kylmiä. Onneksi tänään saa taas nauttia auringon lämmittävistä säteistä.

Jospa se ensimmäinen narsissi, joka varovasti alkoi availla ensimmäistä terälehteään maanantai-iltana, uskaltaisi nyt jatkaa kukkansa avaamista. Olen malttamaton!