Puutarhuritutavani kertoi tänään, että myyrät ovat tehneet ennenkuulumattomat tuhot puutarhassa. Meidän porukka suojasi puuntaimet ja eihän sitä vielä lumen keskeltä, mitä myyrät ovat saaneet aikaan.

Miksi juuri itäisessä Suomessa talojen värit ovat useimmiten keltaisia? Omapihan Saila Routio aloitti tosi mielenkiintoisen keskustelun läntisen Suomen talojen väreistä.

Täältä tulee nyt sitten vähän itäreunuksen rakentamisista.

Kun muutin tänne, ihailin aittaa, jota ei ole punamullattu ikinä, vaan se on saanut ahovoitua tuulessa ja tuiskussa niin, että hirren pinta on kuin silittäisi ihmisen ihoa.

Yllätys, yllätys, minkä värinen on minun talonräyskäni? No iliman muuta keltainen, eihän täällä voinut muuta ajatellakaan.

Olin päättänyt jo aikoja sitten, että omaa taloani en laita esille, mutta tulin toisiin ajatuksiin. Värillä on väliä.

Minun työhuoneessani on keltaiset verhot, talo on keltainen kuin kuin perhoset. Työpöytänikin olen päällystänyt keltaisella.

Apua, ja sitten tuo oliivinvihreä, ei tule kuulumaan pihalleni yhtä voimakkaasti kuin keltainen, mutta kaikki punatukkaiset rakastavat vihreää.

Kun pohdin tätä väritysasiaa koko aamupäivän, niin tuli mieleen sekin, että minulla on ruokakalusto  joka on hankittu Kerman savelta. Kahvikupit ovat oliivinvihreää. Silloin kun ne hankin, tarttuminen noihin esineisiin oli täysin äkkiseltään. Muut kipot ovat keltaisia.

Koska täällä välimatkat ovat pitkiä, olen ruvennut katsomaan muitakin taloja. Tulee mieleen ikivanha mainostalause: Wolkkari, Wolkkari…Isi! Täällä se on keltainen, keltainen…ja, mitä se keltainen tarkoittaa. Se on Solar Plexus, aurinkokeskus. Se on tulielementti ja sisäinen aurinko.Keltainen on iloista, uteliasta ja optimistista energiaa.

Talon väriä en muuta koskaan.

Rajan pinnassa on taisteltu ja kaaduttu, puolustettu Suomea. Ymmärrän erittäin hyvin, miksi seudun asukkaat suosivat keltaista väriä. Kuten nä

Itä-Suomessa keltainen talo on lähes itsestäänselvä. En ikinä puutu värin vaihtoon.

köjään minäkin, ihan huomaamattani.