Neitseellistä viherrystä odotellaan, mutta tuskin käy niin kuin viime vuonna, että tämänkaltaisesta maisemasta pääsemme nauttimaan ennen toukokuun loppupuolta. Toki aurinko voi muuttaa kaiken.

Avasin tänä aamuna verhot ennen kello viittä. Jotenkin se vaan kutitti nousta ylös.

Kesällä herään siihen kun linnut alkavat konserttinsa viimeistään tuolloin.

Mitä ikkunasta näkyi?

Räystäältä tippuva vesi, usva, joka nousee lumesta kun se haihtuu salaa sulaen ilmaan ja pienet polut hangessa sinne tänne.

Keskustelin eilen paikallisen maitotilallisen kanssa talven kulusta. Hän sanoi, että tämä talvi on näillä main se tavallinen. Toisenlaiset, kuten viime vuonna, ovat poikkeuksellisia. Aurattavaa riitti kahdeksaksi kertaa. Nyt lunta on satanut mallikkaasti ja isännille on riittänyt auraamista kymmeniin kertoihin saakka.

Hän kertoi, että jos valkeaa unelmaa olisi tullut yhtä vähän kuin viime vuonna, parin viikon kuluttua se olisi jo kadonnut. Vappulounaan syön aivan varmasti kanavan rannalla vielä hankien ympäröimällä keitaalla, mutta kosken vesi on kyllä pysynyt auki koko talven.

Ihaninta oli bongata koskikara pieneltä jäälautalta.

Mutta kuitenkin…sydämessä sykkii oudosti. On alkanut kaipuu nähdä kevään hienostuneen neitseellisiä ja hempeitä värejä, haistella tuoksuja ja päästä tarkistamaan kuinka monta kertaa muurahaispesät on myllätty ympäri.

Todennäköisesti se on joko ahma tai mäyrä, joka kuopii muurahaisten munat syömisekseen.

Kyllä se vehreys tulee. Näin toissa yönä sellaista unta, että olin matkalla autolla kolmen muun henkilön kanssa kohti Heinäveden kirkonkylään. Yhtäkkiä edessä näkyi tien poskessa kaksi koivua, joista toinen vihersi ja toinen oli melkein kokonaan lehdessä.

Hihkuin muille, että katsokaa nyt, ei tämä voi olla totta! Muut eivät joko nähneet sitä ihmettä tai olleet muuten kiinnostuneita. Siksi oli pakko löytää tuo koivikon ja pellon raja viime toukokuulta. Jopa isossa pihlajassakin on elämää.

Sitä minä olen viikon päivät ihmetellyt, että lintujen ruokatarpeet alkavat loppua kaupoista. Ei täällä ainakaan ruokintaa voi vielä lopettaa. Nytkin linnut suihkivat siihen malliin taloa ympäri, että alahan tulla sieltä kattamaan aamupalaa.

Tulenhan minä.