Ihan pihalla

Keskiviikkona vierailin Tampereella Hatanpään kartanossa Pihakutsujen merkeissä. Mukava, välitön tunnelma ja loistelias ympäristö sulautuivat hyvin yhteen viihtyisäksi tapahtumaksi.
Olin ilahtunut myös kartanon paraatioven viereisistä istutuksista. Ne henkivät menneen ajan tunnelmaa samassa hengessä kuten kartanokin. Työteliäät, sisällä talvetettavat kasvit ovat toki hankalia, mutta puutarha- ja rakennushistorian kannalta ajanmukaisia rakennuksen kanssa. Tällaista perinnettä on syytä vaalia, ja sitä [...]

Olen monessakin blogissa ja ystävien kanssa jutellessa huomannut, että laukkoja ihastellaan ja niitä halutaan omalle pihalle. Ihania ne ovatkin! Mutta niiden juurelle tarvitaan kyllä jotakin, joka tukahduttaa rikkaruohot, sillä siihen laukoista ei ole.

Helsingissä Dianapuistossa on hieno esimerkki kuunliljojen ja laukkojen sopuisasta yhteiselosta: toiset pitävät rikkaruohot kurissa ja maanpinnan varjoisana, toiset taas tarjoavat hienot kukkapallot. Yksinkertainen [...]

Reilu kaksi vuotta sitten lueskelin englantilaista puutarhalehteä Gardens Illustratedia. Siinä oli laaja artikkeli päivänliljoista.
” Onpa näitä monenlaisia”, tuumasin. Käänsin taas lehteä ja yksi kuva kiinnitti katseeni, suorastaan naulitsi.
Rakkautta ensi silmäyksellä, vahva sanonta. Ehkäpä ennemminkin hämmästystä, kiehtoutumista… no, hullaantumista?
Merkillisen tummat kukat kiehtovat minua. Ehkäpä siksi piti heti googlettaa ja katsoa, myisikö tätä kaunotarta Suomessa kukaan. Ei [...]

Hankin tähkähietaliljan (kuvassa) Tertun perennat -taimistolta Koskelta. Hän myy lähinnä torilla, mutta satuin poikkeamaan pihaan. Terttu suositteli kauniskukkaista kasvia ja uteliaana ostin sen. Paapoin ja hoivasin. Kyllähän se pysyi hengissä ja kukkikin, mutta ei kukoistanut. Sitten luin, että tähkähietalilja kasvaa kotiseuduillaan karussa kivikossa.
Jopas sattui! Tontillani oli sille juuri sopiva paikka, entisen Petronellan mökin kivijalan vieressä [...]

Kun muutin saaristoon, loppui uinti ja verannalla syöminen. Ensimmäisenä kesänä se vielä oli tapana, mutta ehkäpä talveen tottui ja tottumus syödä sisällä jäi päälle. Nykyään ei koskaan tunnu siltä että uimiseen – moiseen turhuuteen – olisi aikaa. Pitää leikata nurmea ja pätkiä puita ja kitkeä ja maalata ja…
Ystäväni isä muutti niinikään saaristoon aikuisiällä. Hän remontoi [...]

Hankittuani talon vanhasta kylämiljööstä sain ystäviltäni Leena ja Olavi Niemeltä perinnekasvien taimia. Olin innoissani. Mikäpä sopisi vanhalle pihalle paremmin kuin perinnekasvi, sitäpaitsi vanhanajan perennat kestävät ja kukoistavat pienen heinikonkin lomassa ja jotkut jopa hoitamattomina. Saaduilla kasveilla on erikoisarvoa muutenkin, sillä niiden mukana pihalle tulee muistoja ja tarinoita ihmisistä, joilta ne on saatu. Ystäviltä saadut kasvit [...]

Niiden piti olla valkoisia. Toissakeväänä istutetut idänunikot avasivat tänä kesänä ensimmäiset kukkansa ja aarrggghhhhjh!!!### Ne olivatkin tavallisia oranssinpunaisia. Ihan kiva väri, mutta aivan väärä tähän paikkaan. Voihan unikko.
Naapuri ihastui väriin ja siirsin yhden unikoista hänen kukkapenkkiinsä. Loput päätyivät villiin kukkapenkkiin huussini viereen, jossa on jo ennestään oransseja siperianunikoita, samoja kuin edellisessä Arjan postauksessa.
Tässä villissä penkissä [...]

En ollut koskaan kuullutkaan marhanliljasta, ennen kuin muutama vuosi sitten Rea Peltola ja Vesa Koivu puhuivat tästä komeasta, kellanruskeakukkaisesta liljasta. Heräsi kiinnostus, vaan melkein missään en ole komistusta nähnyt, ainoastaan ei-kukassa eräällä porvoolaisella pihalla.
Uusimmassa Oma PIHA -lehdessä on Pirkko Kahilan kattava artikkeli varjoliljoista. Marhanlilja on varjoliljan risteymä täpläliljan kanssa, joten se on myös päässyt mukaan [...]

Pihallani paahtaa ja varjostaa. On kuivaa paikkaa ja kosteaa. Onnekasta, siis! Verannan pohjoisseinustalla maa sulaa roudasta vasta myöhään ja tulppaanit lähtevät hitaasti kasvuun. Sitten ne ilahduttavatkin pitkään.
Kuivassa ja paahteessa ovat ensimmäiset, kaksi vuotta sitten istutetut tarhakurjenmiekat avautuneet. Käyn ihailemassa niitä ensimmäiseksi aamulla, viimeiseksi illalla ja monta kertaa siinä välissä.
Idänunikoiden piti olla valkoisia… Ostin ne puutarhamessuilta [...]

Oma PIHA -lehden toimitus ja toimistoväki piti mukavan kesäpalaverin lähinnä näön vuoksi, jotta oikeasti pääsimme nauttimaan hämäläisistä maisemista. Risteily Lepaalta Hämeenlinnaan oli elämys.