Saila Routio
Ruusuja ja kartanopuutarhaa
Keskiviikkona vierailin Tampereella Hatanpään kartanossa Pihakutsujen merkeissä. Mukava, välitön tunnelma ja loistelias ympäristö sulautuivat hyvin yhteen viihtyisäksi tapahtumaksi.
Olin ilahtunut myös kartanon paraatioven viereisistä istutuksista. Ne henkivät menneen ajan tunnelmaa samassa hengessä kuten kartanokin. Työteliäät, sisällä talvetettavat kasvit ovat toki hankalia, mutta puutarha- ja rakennushistorian kannalta ajanmukaisia rakennuksen kanssa. Tällaista perinnettä on syytä vaalia, ja sitä vaalitaan harmittavan harvoin!
Komeat agavet ja paksurunkoiset bougainvilleat kielivät pitkästä talvettamisen perinteestä. Näitä kasveja ei hankita joka vuosi uusia! Niiden alla kukkivat begoniat ja reunuksena lisää Välimerellistä tunnelmaa tuomassa Carpobrotus-mehikasvia. Helteessä nämä kasvit ovat kuin kotonaan, oikein hehkuvat auringossa ja lehtien lurpottamisesta ei ole tietoakaan.
Käyskentelimme myös Hatanpään tuoksuvassa ruusutarhassa. Moni oli siellä maalaamassa näkymiä tai muuten vain nauttimassa. Upea paikka järven rannalla, kannattaa käydä! Ruusutarhassa ihastelin erityisesti tätä neilikkaruusujen yhdistelmää. Vuosi sitten ostin itselleni yhden ja pitkään pähkäilin kumman ottaisin. Päädyin tuohon taustan vaaleampaan, ‘Pink Grootendorstiin’. Nyt vasta ymmärrän: olisi pitänyt ostaa molemmat! Tummemman ‘F. J. Grootendorstin’ kanssa se pinkki vasta ihana onkin, ooh.