Arja Myllyneva
Päästiin eilen niittytreffeille
Voiko auvoisessa maalaismaisemassa olla mitään runollisempaa kuin lehmien pelmahtaminen kesäkedolle navetasta. Naapuri, johon minulla ei ole näköyhteyttä, lähetti tekstiviestin, että nyt ovet aukeavat. Ei kun menoksi itsekin. Siellä karja vaelteli jo niityllä kun saavuin paikalle.
Haat oli maitotilan väki laittanut kuntoon jo hyvissä ajoin. Upea karja tuntui kuin hukkuneen vihreään helmaan. Muutama päivä aiemmin ne olivat näykkineet vihreää takkiani navetassa.
Samana aamuna ihana karitsa oli pukannut itsensä päivänvaloon ja lisää on tulossa.
Kyllä täällä nyt sielu lepää.
Tuli vähän jano helteessä kun kaverin kanssa päästiin heinää näykkimään ensimmäinen kesäkuuta.
kesäkuu 2. 2010 kello: 22:53
No niin, sielläkin! Meille tuli saareen lehmät perjantaina, eli samoissa ajoissa mennään. On niin kiva, kun ne taas kuljeksivat kyläniityllä ja metsässä ees taas. niiden rauhallista lampsimista on kiva seurata ja iltaiset kutsuhuudot ovat mukavaa kuultavaa. Niin ne äidit aina huutelevat teini-ikäisiään kotiin yöksi…