Henrietta Pitkänen
Monet ovat kasvien tiet puutarhaan
Näin alkukesästä kohtaa taas erään kasvin, joka on vaivihkaa hiipinyt puutarhaan ja käynyt taloksi – hiljaisen hyväksyntäni saaneena, sillä en muutama vuosi sitten kitkenyt sitä kun havaitsin sen ensimmäistä kertaa.
Litulaukka (Alliaria petiolata) on oikeastaan sangen näyttävä kaksivuotinen kasvi: se tulee jopa metriseksi ja kukkii juuri nyt valkein ristikukkaiskasvin kukin. Se on vaivaton jos mikä: hoitaa itse itsensä ja lisääntyy siemenistä. Valitsemallaan paikalla se saakin tehdä niin.
Kun selvitin, millaisen kasvin olen puutarhaani saanut, kävi ilmi että litulaukan erityispiirteenä ovat sipuliaromiset lehdet. Sitä on jopa aikoinaan viljelty mausteeksi. Alkujaan kasvi on lähtöisin lounaisesta saaristostamme, mutta on sittemmin levinnyt melko yleiseksikin joutomaakasviksi eteläsuomalaisiin taajamiin. Sitä kautta luulen sen muuttaneen kengänpohjissa tännekin.


kesäkuu 9. 2010 kello: 12:43
Siis kannattaa kävellä aina hedelmällisellä maalla, jospa tulisi muitakin yllätyksiä mukana… :)