Jouko Tikkanen
Annetaanko ruusuja?
Tuoreita ylioppilaita juhlitaan lauantaina. Nuoria muistetaan kiitettävästi lahjashekein, koruin ja muin lahjoin. Perinteisiin kuuluu myös ojentaa pitkiä ruusuja, ylioppilasruusuista onkin muodostunut käsite.
Aasiasta peräisin oleva ruusu on maailman tunnetuin leikkokukka. Ruusu on hurmannut ihmisiä jo vuosituhansien ajan. Kukkien väri ja muoto vaihtelevat runsaasti, samoin piikkien määrä. Tuoksu vaihtelee lajikkeittain.
Ruusutuotanto on kokenut melkoisen mullistuksen. Suomesta leikkoruusun viljelypinta-ala on pudonnut 40 hehtaarista 10 hehtaariin ja lopuillakin kasvihuoneyrittäjillä on tiukkaa. Myös Hollannissa on ruusunviljely ollut kannattamatonta ja tuotanto on siirtynyt kaukomaille, etenkin Keniaan ja Etiopiaan. Sieltä ruusut rahdataan lentoteitse Hollannin huutokauppahalleihin ja sieltä ruusut leviävät mm. Suomeen.
Marketeissa myydään “Reilun kaupan ruusua”. Sen hinta on halpa, mutta kukkien avautuminen on usein vähän niin ja näin. Reiluus tulee siitä, että afrikkalaiselle työntekijälle maksetaan lupauksen mukaan vähän enemmän tai hänen työolonsa ovat hitusen parempia kuin muutoin. Reilusta kaupasta on tullut hyvä bisnes sen kehittäjille, kun länsimainen kuluttaja ostaa itselleen hyvää omatuntoa.
Vaikka halparuusu on nakertanut ruusun arvostusta, on erikoisliikkeistä saatavissa komeata ruusua. Kannattaa kysellä myös ruusun alkuperää. Kotimaista ruusua suosimalla suosit suomalaista työtä. Se on reiluinta, sillä kiitäthän ylioppilastakin ahkerasta työstä.