Arja Myllyneva
Navetta alkaa häipyä näkyvistä
Tänään katkesi pitkä pakkasputki ja nyt pukkaa suojaa ja sumua.Kattojen painolastit huolestuttavat. Mitäpä viime päivinä on tapahtunut? Sähköt menivät aamupuolella keskiviikkona. Puolenpäivän maissa sähköyhtiön lumikelkka upposi lähes metrisessä puuterilumessa navetan takaa tullessa hankeen.
Kaverilla oli kyllä lapio mukana, niin että kone viimein löytyi lumihangesta ja skootteri ohjastajineen pääsi auratulle pihalle ja siitä eteenpäin.
Puolenpäivän maissa sisälämpötila alkoi laskea kohti 12 astetta. Arvasin, että katkosta tulisi pitkä.
Pakkasin kamppeeni ja osakaskunnan puheenjohtajan taksi tuli hakemaan minut pöheröstä kohti Heinäveden keskustaa. Siellä meni päivä hotellissa konetta naputtaessa ja vielä yökin, kunnes seuraavana päivänä pääsin kotiin ja sähköt olivat palanneet.
Aikamoinen seikkailu. Nyt varoitettiin maakuntaradiossa huomisesta kun puut alkavat painavasta lumesta nuokkua ja rojahtavat linjojen päälle. Tosin katkojen pitäisi olla lyhyitä ja yhtiöiden porukat ovat jo passissa tekemässä varmistuksia.
Sitten paljastan tässä paheeni. Olen nimittäin innokas penkkiurheilija ja kyllä on pitänyt silmät sirrillään tuijottaa olympialaisia – tosin ihmisten aikoihin. Ja oli se ihan mukavaa tirauttaa pienet onnen itkut Korven ja Lepistön vapaaohjelman jälkeen puhumattakaan naisjääkiekkoilijoista, jotka saivat pronssit kaulaan.
Muutoin meikäläiselle on kyllä talviurheiluksi riittäneet nämä lumityöt.
Tällainen on näkymä kun Kerman kanavalta avataan ulko-ovi.
helmikuu 27. 2010 kello: 19:40
Minäkin nautiskelin Kiiran ja Lauran upeista suorituksista. Ihan mahtavaa, siinä oli urheilua ja taidetta, sisua ja tyylitajua.
helmikuu 28. 2010 kello: 13:10
Tervehdys sinne Kerman kanavan emännälle! Eipä taida tulla aika pitkäksi, kun sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Ja jos ei muuta, niin ainakin lumitöitä riittää joka päivälle.
Täällä jyrisi eilisiltana ukkonen. Niin tai ei se ukkonen ollutkaan, vaan rivitalomme katolta tuli ryminällä puolet lumimassoista alas. Muutama pienehkö tuija terassin sisäpuolelta menee uushankintaan.
Joo-o, kyllä on kokemusta sähkökatkosta muutaman vuoden takaa, kun asuimme vielä omakotitalossa. Juuri ennen joulua oli kova myrsky, mikä aiheutti lähiseuduilla paljon tuhoa ja kaatoi kylälläkin isoja mäntyjä niin, että siinä meni jopa sähköpylväätkin nurin. Sähköt olivat poissa 2 vuorokautta ja palautuivat jouluaattona iltapäivällä! Jouluruoat olivat kuistilla, sapuskaa yritettiin tehdä ulkogrillissä, tarpeilla käytiin kuusikossa, aamukahvilla 10 km:n päässä kaupungilla ja kinkku valmistui joulupäivän vastaisena yönä. Sen kun on nyt kokenut, ei enää pienistä hätkähdä.
Täälläkin on seurattu innokkaasti kisoja ja urheilusta kiinnostuneena vähän kaikkia lajeja. Läheisintä on kuitenkin murtomaahiihto omakohtasista kokemuksista johtuen.