Arja Myllyneva
Lumikon pesä
Eilen oli niin paljon jälkiä lumihangessa, että koikkelehdin kameran kanssa reisiä myöten puuterilumessa. Ahma näyttää olevan hengissä, mutta vaikea on jälkiä kuvata puhtaasta hangesta kun aurinko paistaa.
Sen sijaan tämän ihanan otuksen, lumikon, pesäkolo oli mukava kuvattava. Sieltä se loikkaa hangelle ja nappaa hiiren. Eilinen meni taas tutkiessa edellisvuoden joululahjaa, joka on kirja nimeltä Eläinten jälkiä.
Suosittelen kaikille, jotka silmät ymmyrkäisinä ihmettelevät pihan jälkiä. Linnut tunnistaa moni, mutta jälkien jahtaaminen on varsinaista salapoliisihommaa.
Ja Jouko kiltti, anna nyt ihmeessä se Joensuun tulppaanikeitaan osoite, että Kerman kanavalta osaa sinne suunnistaa, kun on muutenkin menoa Joensuuhun.
Lumikon asuinkolo haasteeksi elukkakisaan. Onko muilla?
tammikuu 11. 2010 kello: 13:33
Hei Arja!
Onko se kirjasi Eläinten jälkiä Åke Aronsonin ja Peter Erikssonin tekemä? Ostin sellaisen vuosi sitten, joten jäljillä ollaan täälläkin.
Eero
tammikuu 11. 2010 kello: 16:30
Nyt kannattaa todella tutkailla lumijälkiä. Aivan erinomainen teos oppaaksi on supisuomalainen Marcus Wikmanin kirjoittama Lumijälkiopas (3.painos v. 2008), joka ei ole hinnalla pilattu (alle 10 euroa).
tammikuu 11. 2010 kello: 20:45
Tulppaaneita tulvillaan on mm. Joensuun Kukkatalossa, Avainkujalla, lähellä Prismaa ja samoja Joensuussa kasvatettuja tulppaaneita löytyy Porvoon Kukkatalosta Puutarhakadulta.
tammikuu 13. 2010 kello: 18:08
Eerolle tiedoksi ja sitäpaitsi kiitos vinkistä. Minä sain oman kirjani joululahjaksi 2008 vanhemmilta, jotka ovat luontoihmisiä hekin. Kirja on norjalaista alkuperää ja kirjoittaja Dag Kjelsaas, kustataja Gummerus. Löytyy varmaan kaupoista vieläkin. Ja jos ei kaupoista niin kirjastoista. Oivallinen teos, jossa käytetään vanhaa kikkaa laitta tulitikkuaski valokuvaan, jotta jälkien suhteet saadaan realisoitua. Mistäs sitä sinun kirjaasi Eero löytää, merkkaan muistiin.Ja linturavintoloitsijan kirja on pakko löytää.
tammikuu 13. 2010 kello: 19:18
Arjalle vastauksena, että suden jälkiä kuvatessani käytettiin metsästäjän taskusta löytynyttä tulitikkuaskia, ja ilveksen jälkien vieressä oli oma askini (vaikken poltakaan). Tässä Otavan kustantamassa Eläinten jälkiä-kirjasessa on 271 sivua kuvineen ja piirroksineen ja ostin sen Itäkeskuksesta, muistaakseni pienestä putiikista nimeltään Kirjatori ja hinta 10 euroa.
Tulipa vielä mieleeni se viime kesänä sisälle tullut lumikko, mistä oli pikkujuttu Ilta-Sanomissakin. Toimittaja kysyi, että “tulikohan se ruokaa etsimään”. Uteliaisuuttaan varmaankin, vastasin. Katselin vasta uudelleen niitä kuvia, ja vähän nauratti, kun yksi terävä kuva lumikosta on, kun se peilaa itseään teräksiseen jääkaapin oveen. Taisi se toimittaja olla sittenkin “jäljillä”. Tosin siinä kuvassa lumikko on pari kertaa kiertänyt jo sohvan takaa ja kerännyt viiksiinsä pölykoirat.