Asuin parikymmentä ensimmäistä ikävuottani pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi jo vahvaksi. Metsästysaseet vaihtuivat kameroihin, joita olen laukonut tuhansia kertoja elämäni aikana. Mökkimme pihapiirin hoito herätti kiinnostuksen puutarha-asioihin jo vuosikymmeniä sitten. Myöhemmin omakotitalon pihassa ja puutarhassa työskentely muuttui intohimoksi. Nykyään tallennan päivittäin kameralla tai maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä, joita voit Oma Pihan blogin lisäksi seurata oikeanpuolen palkissa olevan Eeron kuvakulma-linkin kautta.
Kuulakkaan sydäntalven pakkasen huurtaman maiseman aitoon tunnelmaan kuuluu punatulkun tummasävyinen vihellys. Lumien alkaessa sulaa punatulkku hakeutuu kuusikkojen kätköihin pesimään ja palaa ihmisten ilmoille lintulautojen houkuttelemana vasta seuraavan talven tehdessä tuloaan. Kohtasin kuvissa olevat punatulkut kuitenkin jo eilispäivänä ruskan värittämällä ruukkialueella, missä vanhojen, kesäkäytössä olevien rakennusten hiljentyneet pihapiirit syreeni- ja muine pensaineen sekä puineen tarjosivat linnuille [...]
lokakuu 18. 2011
Lue koko artikkeli »
Vuosikymmeniä sitten autioksi jääneen punaisen talon ympärillä rehottaa parin metrin korkuisiksi kasvaneet ja laajalle levinneet lumimarjapensaat valkoisine marjoineen. Hoidon puutteesta johtuen pensaat ovat paikoitellen vähän ränsistyneet, mutta näkymä on kaikkinensa aika komea. Koska lumimarjapensas viihtyy sekä auringossa että varjossa, on se rönsyillyt laajalle levittyvän juuristonsa avulla talon ympärille kaikkiin ilmansuuntiin. Paikoittaisen ränsistymisen olisi estänyt kuivuneiden [...]
lokakuu 12. 2011
Lue koko artikkeli »
Juuri nyt, kun ulkona on päivälläkin synkkää, vettä vihmoo ja puuskainen tuuli repii lehtiä puista, ei mikään estä sulkemasta silmiä ja muistalemasta lämmintä kesää ja sen tuoksuja, kuten esimerkiksi ranskalaista “Rouva Lemoinea”. Tuo 1800-luvulta peräisin oleva valkokukkainen jalosyreeni muistuttaa pihasyreeniä, mutta voimakkaasti tuoksuvat kukinnot ovat suuremmat ja usein kerrannaiset. ‘Madame Lemoine’ on kasvupaikankin suhteen hieman [...]
lokakuu 6. 2011
Lue koko artikkeli »
Eilinen päivä kirkastui aurinkoiseksi puolen päivän jälkeen, jolloin oli hyvä hetki lähteä nauttimaan luonnosta muutamaksi tunniksi. Ison voimalinjan alla pienet haapapuun alut loistivat ruskan väreissä, vaikka muuten metsän puissa ja pensaissa ei vielä kovin voimakasta ruskaa voinutkaan havaita. Tosin voimalinjan reunalla olevassa koivikossa puiden lehdet olivat jo syksyisen kellertäviä. Havaitsin kahden palokärjen lennähtelevän männyn rungolta [...]
syyskuu 25. 2011
Lue koko artikkeli »
Eino Leino runoili: “Illalla kävelin mä kangasta pitkin, kankaalta kimpuksi kanervia kitkin. – – Katselin kädessäni kankahan kukkaa – impeä muistin tuuheatukkaa.” Kanervien purppurainen kukinta on parhaimmillaan loppukesällä, kun puolukka jo punertaa. Kun luonnossa on syksyllä vähänlaisesti kukkivia kasveja, käyttävät mehiläiset, kimalaiset, perhoset ja monet muut hyönteiset hyväkseen kanervan myöhäistä kukintaa. Yksittäiset kukat ovat pieniä, [...]
syyskuu 5. 2011
Lue koko artikkeli »
Henrietta kertoi tasan kaksi vuotta sitten (21.8.2009) postauksessa “Loppukesän värittäjiä” puutarhassaan peräti parimetrisiksi hujahtaneista jättiverbenoista (Verbena bonariensis), joiden esikasvatus saattaa olla hieman haasteellistakin. Kukkaryhmissä ylitse muiden nouseva jättiverbena on sen verran persoonallinen ilmestys, että siitä voinee näyttää kuvia useamminkin. Jättiverbena antaa kukkapenkkiin näyttävyyttä, kerroksellisuutta ja ilmavuutta. Suuresta koostaan huolimatta se selviää ilman tukea koko kasvukauden. [...]
elokuu 21. 2011
Lue koko artikkeli »
Monin paikoin tienvierustat, merenrannat ja kalliot ovat nyt keltaisenaan pietaryrttien kasvustoja. Lisäksi uskoisin, että lukuisilla pihoillakin pietaryrttien aurinkoiset kukinnot ilahduttavat näin loppukesällä, kun monien “oikeiden” puutarhakasvien kukinnot ovat jo lakastuneet. Kasvin nappimaiset kerrannaismykeröt houkuttelevat myös runsaasti perhosia, eteläisimmässä Suomessa varsinkin neitoperhosta, joka mielestäni on värikkyydessään yksi kauneimmista perhosista. Pietaryrtin viehättävät lehdet ovat hienoliuskaisia, tummanvihreitä ja [...]
elokuu 11. 2011
Lue koko artikkeli »
Asuinpaikkakunnallamme vietettiin Lappohja-päivää kesäkuun alkupuolella. Hangon kaupungin puisto-osasto kävi juhlapäivän aattona istuttamassa kuuteen suureen, liikenteenjakajien keskellä oleviin astioihin begonioita ja samettikukkia. Kun ilmat ovat olleet suosiollisia, eli on ollut lämmintä ja välillä on ropsauttanut vettä oikein kunnolla, astioiden istutukset ovat tälläkin hetkellä oikein näyttäviä ja värikkäitä. Silmäniloa autoilla liikkuville! Hyvät lukijat, millaisiin istuksiin te olette [...]
heinäkuu 29. 2011
Lue koko artikkeli »
Eilen, kun “parempi puoliskoni” oli päiväreissulla muualla, samoilin luonnossa ylipitkän lenkin kamera mukanani. Illansuussa reissuni alkoi olla jo lopuillaan, kun erään aukean reunassa havaitsin isoja mustikoita aivan “sinisenään”. Syömistäni matkaeväistä huolimatta nälkä kurni jo vatsassa, joten aloin ahmia mustikoita suuhuni. Kylläpä ne maistuivatkin hyviltä! Puolisen tuntia siinä varmaankin vierähti. Ensisijaisesti mustikat kannattaakin syödä tuoreeltaan ja [...]
heinäkuu 16. 2011
Lue koko artikkeli »
Metsämansikka viihtyy aukeilla ja aurinkoisilla paikoilla mm. metsänreunoilla, kalliokedoilla ja hakkuuaukeilla. Harvoin näkee kuitenkaan enää hakkuuaukeita, joilla metsämansikat oikein houkuttelevat luokseen poimimaan ja maistamaan, mutta kuvien mansikat sattuvat olemaan sellaisella aukealla. Kaskiviljelyn aikaan metsämansikka, toiselta nimeltään ahomansikka, ilmestyi ja levittäytyi rönsyillään kasketulle alueelle sen muuttuttua ahoksi. Kauan tämän jälkeenkin mansikka piti pintansa kedoilla ja pienimuotoisen [...]
heinäkuu 6. 2011
Lue koko artikkeli »