Oma Pihan blogi
Talipötköillä käy kuhina
Pikkulinnuilla ei ole ruuasta vielä tietoakaan, vaikka lumi sulaisi kuinka kovaa vauhtia. Hyönteisiä ei vielä tule olemaan pitkään aikaan, ja kaikki luonnon siemenet on syöty jo ajat sitten. Muista siis jatkaa ruokkimista pitkään huhtikuulle saakka!
Vastapalvelukseksi saat ihailla kauniita tipusia ikkunan läpi ja kunnella niiden keväistä livertelyä.
Ensimmäisten sulakohtien sammalenvihreys muistuttaa kevään olevan sittenkin tulossa.
Niinpä vain aurinko alkaa pikku hiljaa näyttää kevättä enteilevää voimaansa: erään kiven kyljestä paljastui viikonlopun aikana sammaleinen laikku. Kiveen suoraan etelästä paistava aurinko tuntuu keskittävän lämpönsä yhteen kohtaan, joka on kesälläkin suorastaan kuuma paikka.
Sammal ajaa edelleen saman asian kuin syksyllä eli tuo erilaisia sävyjä aikaan, jona värimaailma on pelkistynyt. Vastikään lumen alta ilmestyneinäkin sammalten värit ovat heleät, ne eivät ole moksiskaan edes lumesta ja pakkasesta.
Jäällä käveleminen aurinkoisena päivänä antaa ruhtinaallisen korvauksen talven pimeydestä, kun lumi heijastaa valoa ja säteet lämmittävät. Paksu hanki jäällä estää maaliskuiset potkukelkkalenkit, mutta keväinen auringonottotuokio järjestyy potkurinpenkin sijasta myös rantajäälle nostetulla tuolilla.
Sibelius-monumentti Töölössä
Arja ihmetteli Kerman kanavalla luonnon taideteoksia, joista mieleen tulee urkupillit tai Sibelius-monumentti. Itse monumentti on nyt talvisessa asussaan Helsingin Töölössä. Satuin kuvaamaan sen muutama viikko sitten rannan puolelta.
Mistähän taitelija Eila Hiltunen lienee saanut ideansa vuonna 1967 Jean Sibeliuksen syntymän satavuotisjuhlaan paljastettuun teokseensa? Innoituksen lähteenä voi hyvinkin olla luonto.
Minunkin talostani roikkuvat pitkät jääpuikot. En ole niitä hennonnut mennä katkomaan enkä lumia pudottelemaan katolta. Ensimmäinen suvisää kuun vaihteessa toikin lumia ryminällä alas, kun katossa on jyrkät lappeet.
Tiedotusvälineet syytivät eettereihin varoituksia kattojen liian raskaista lumikuormista, jotka saattaisivat aiheuttaa aineellisia vahinkoja. Mikä siitä olikaan seurauksena? Ihmiset lähtivät pudottelemaan lumia ja moni kuoli ja kymmenet loukkaantuivat pudottuaan katolta ja jäätyään lumikuorman alle.
Toimivatko tiedotusvälineet ja niin sanotut asiantuntijat vastuuttomasti?
Luonto osaa rakentaa sellaisia sommitelmia välillä, että on vaikea valita, mistä kertoo.
Tähän alkuun sopii hyvin sitaatti Sari McClinnin Pienestä kivikirjasta. “Kunnioita ja arvosta kiviä, ne ovat sinulla lainana luonnosta. Ne ovat osa luontoa kuten sinäkin!”
Sato valmistuu suoraan silmien alla ja tuottaa kaunista katsottavaa myös ohikulkijoille.
The Marshalls Living Street on sarja rivitalopihoja, jotka edustavat kaupunkipihoilla näkyvissä olevaa muutosta, jonka myötä oman ruoan kasvattaminen ja niittymäisestä kasvillisuudesta nauttiminen ovat saavuttaneet suuren suosion.
Rivitalopihoilla paneudutaan myös siihen, miten monipuolisesti vihreyttä saa pieneenkin tilaan. Pienikin vapaa maalaikku kaupungissa voi olla mahdollisuus.
Ian Dexter suunnitteli yhden pihoista mielessään ekologisuuteen ja kasvata oma ruokasi –ajatteluun sitoutunut pariskunta. Hyötykasvit on tuotu tässä puutarhassa takapihalta etupihalle paraatipaikalle, jossa maissit, kaalit, punajuuret ja yrtit hoitavat vaivatta myös koristekasvien tehtävän. Rehevän vihreät kasvit tekevät pihasta kutsuvan ja lämpimän näköisen. Jos haluaa vaihtelua vihreään, monia hyötykasveja on nykyisin saatavilla esimerkiksi punertavalehtisinä. Hyötykasvien joukkoon voi istuttaa puuvartisia tai ikivihreitä kasveja tuomaan kiinnostavaa katsottavaa myös hyötykasvien sesongin ulkopuolella.
Kaupunkipiha voi tuoda luonnon tunnelman lähelle.
Naapurissa niitty on kutsuttu pihalle. Perennojen vapaamuotoinen yhdistely luo pihalle luonnollisen tunnelman, johon kasvien keskeltä kohoavat valkeat kuutiot antavat selkeämuotoisen lisänsä.
Kolmannen pihan nuori perhe halusi tilaa muun muassa pienelle kaupunkiautolleen. Sen vuoksi osa kasvillisuudesta nostettiin seinälle reheväksi taustaksi pihan muille matalille, esimerkiksi mehitähdistä koostuville istutuksille.
Tämän ´Elävän kadun´ jalkakäytävien kiveyksissä on käytetty sadevettä läpäisevää materiaalia.
Oman pihan suunnittelukirja tuli painosta! Jiipiii!
Se on syväluotaava, inspiroiva ja valtavasti ohjeita ja ajatuksia antava puutarhasuunnitteukirja. Vannoutuneetkin puutarhaharrastajat saavat uusia ideoita, ja toivottavasti yhä uusia puutarhaan hurahtaneita syntyy lukemisen ja omien kokeilujen myötä. Niin uuden kuin vanhankin tontin omistaja löytää kirjan avulla punaisen langan, josta pihan suunnittelun saa aloitettua, tai vihdoin päätökseen!
Toivon ja uskon, että kirjasta on iloa monelle.
Ehkä tästä voisi sanoa, että Kerman kanavalta osa kaksi. Kun pari päivää sitten näytin, millainen on maisema ulko-ovea avatessa niin tänään katsotaan millainen se on ulkoapäin katsottuna.
Lunta rämisi katolta alas koko eilisen päivän ja viime yön. Onneksi katto on peltiä ja lumi luistaa itsekseen alas.
Aamulla pystyin raottamaan ovea justiinsa sen verran, että pääsin pujottautumaan ulos. Ja siitä lapiohommiin. Lumi painaa nyt tosi rutkasti ja hiki tuli huhkiessa. Kasvihuoneen katolta lumi on myös liukunut itsestään pois.
Liiterissä on vielä pahempi tilanne. Sinne pääsemiseksi saa kyllä luoda lunta pari tuntia. Eilen vein sinne lumikolan muka suojaan, nyt se pitäisi saada sieltä pois.
Mutta lapsilla on hauskaa hiihtolomalla. He pääsevät vihdoin muotoilemaan lumiukkoja ja -linnoja.
Tältä näytti ulko-ovi aamulla kun juuri ja juuri pääsin pujottautumaan sisältä ulos. Onneksi lapio oli varattu oven pieleen.
Reilu vuosi on jo vierähtänyt Ihan pihalla- blogimme perustamisesta. Ehdotin blogisivustomme reunaan listaa, jossa olisi mielenkiintoisia puutarha-aiheisia blogeja. Minusta olisi mielenkiintoista tietää minkälaisia sosiaalisen median helmiä eli aikuisten ”reallifestoreja” kukin kirjoittajistamme seuraa ja mitä blogeja voisi suositella myös muille lukijoille. Blogeista löytää kerralla monta samanhenkistä ihmistä ja ryhmäytyminen sekä samalla yhteydenpito on helppoa. Alla olevat kuvat kuvaavat kuinka blogissa voi esitellä vaikkapa valokuvaustaitojaan, tuoda ideoita helposti myös muiden nähtäville tai vaikkapa vaan kertoa haaveistaan. Seuraatko Sinä jotain mielenkiintoista blogia tai onko Sinulla oma blogi, jota haluaisit mainostaa? Laita kommenttikohtaan oma ehdotuksesi, jolloin kaikki puutarhanystävät pääsevät yhdellä klikkauksella tutustumaan teemaan sopivaan blogiin. Huiskulan sivuilta löydät listaa viime vuonna 2009 suosituimmista puutarha-aiheisista blogeista.
Itse seuraan mm. blogia nimeltä Blomsterverkstad. Blogin pitäjä, Minna Mercke Schmidt, on syntyperältään suomalainen kukkataiteilija, valokuvaaja ja stylisti. Tällä hetkellä hän asuu Skoonessa, Etelä-Ruotsissa ja kirjoittaa siksi blogiaan ruotsiksi ja englanniksi. Hänen kuviaan on julkaistu niin pohjoismaisissa kuin kansainvälisissäkin sisustuslehdissä. Tunnetuksi hänet ovat tehneet luonnonläheiset maalaisromanttiset kukkaseppeleet ja -asetelmat, joiden kuvia löytyy blogista paljon. http://blomsterverkstad.blogspot.com
PS. Tiesitkö, että Sailallakin on oma blogi. Käy kurkkaamassa: http://saaripalsta.blogspot.com/
Oma PIHA -lehteä taitetaan nykyään Porvoon maaseudulla idyllisissä tunnelmissa. Taija-Tuulia Tammelin tekee tällä hetkellä työt kotona, kun siellä on myös pienen pieni ihmisenalku, joka vaatii vähän väliä äidin huomiota. Remi-pojasta on kasvamassa omapihalainen hyvää vauhtia, kun hän seuraa lumoutuneena äidin käsittelyssä olevia kauniita kukkakuvia.
Näistä lumisista maisemista maaliskuun Oma PIHA lähti tällä viikolla painoon. Tässä Taija on välillä reippailemassa lumitöissä. Pihatien varrella on lähes pitkän naisen korkuinen lumihanki.